Vaalivoittaja: liberaali demokratia!
- Janne Seppänen
- 24 minutes ago
- 2 min read
Jos alue- ja kuntavaalien tulosta tarkastelee hieman laajemmasta yhteiskunnallisesta perspektiivistä, vaalien voittaja on myös liberaali demokratia. Perussuomalaisten tappio on tappio myös liberaalin demokratian rapauttajalle eli laitaoikeistolle.
Laitaoikeistolaisuus viittaa autoritaariseen, populistiseen, maahanmuuttovastaiseen ja joiltain osin rasistiseen toimijaan. Tällainen toimija hyväksyy poliittisen kilpailun vaaleissa mutta testaa samalla perustuslaillisen järjestyksen rajoja.
Laitaoikeistolaisuus näkyy kiistatta esimerkiksi sisäministeri Mari Rantasen tai oikeusministeri Leena Meren toiminnassa. Poliittisena ajattelutapana ja asenteena se tihkuu kuitenkin yhtä puoluetta laajemmalle – nykyään varsinkin kokoomukseen.
*
Perussuomalaisten puoluejohto selittää tappiotaan muun muassa sillä, ettei sen viesti ole mennyt perille. Mitä ilmeisimmin jokin viesti on kuitenkin äänestäjät tavoittanut ja piirtänyt heille hyvin todenmukaisen kuvan puolueesta. Monet puoluetta aiemmin äänestäneet eivät varmaan ole pitäneet näkemästään.
Puolueen toiminnasta löytyy useita laitaoikeistolaisen politiikan piirteitä, jotka voivat saada kenen tahansa perussuomalaisen punnitsemaan kriittisesti äänestyspäätöstään. Sellaisia ovat esimerkiksi Donald Trumpin hallinnon fanittaminen sen tukiessa Venäjää ja entistä selvemmin esille tullut politiikan teon autoritaarisuus.
*
Useimmat muistavat, kuinka puoluejohtaja Riikka Purra ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ylistivät avoimesti Yhdysvaltain varapresidentin J.D. Vancen helmikuista puhetta Münchenissä. Alue- ja kuntavaalien aikaan puheesta oli kulunut vain kuutisen viikkoa.
Puheessaan varapresidentti tuki eurooppalaista laitaoikeistoa ja katsoi samalla oikeudekseen haukkua maanosamme liian liberaaleista arvoista. Pääviesti oli se, ettei Yhdysvallat arvosta eurooppalaisia demokratioita.
Maamme ulkopoliittinen johto oli yhtä kiusaantunut kuin tyrmistynyt.
Sen jälkeen Yhdysvallat näyttää asettuneen Ukrainan sodassa tukemaan enemmän hyökkääjää kuin hyökkäyksen kohdetta. Samalla Trump on ajanut juuri alue- ja kuntavaalien aikaan koko maailmantalouden kaoottiseen tilaan.
Kun otetaan huomioon suomalaisten perusteltu Venäjä-pelko ja ohentunut luottamus Yhdysvaltain tukeen kriisitilanteessa, Trumpin hallinnon peukuttaminen voi laittaa monen perussuomalaisen äänestäjän pohtimaan oikeutettua kysymystä: mitä hemmettiä tämä puolue oikein tavoittelee? Onko tällainen politiikka edes isänmaallista?
*
Politiikan kommentaattorit ovat myös kiinnittäneet huomiota Purran kuuluisan saksiperformanssin ”ylimielisyyteen”. Jopa perussuomalaisten oma strategiavaari Matti Putkonen arvelee, että saksilla on osuutta vaalitappioon.
Jos asiaa tarkastelee politiikan tutkimuksen kehikossa, kyse ei ole niinkään psykologisesta ylimielisyydestä kuin nimenomaan laitaoikeistolle tyypillisestä autoritarismista. Tässä hallintomallissa yksittäinen johtaja tai suppea eliitti tekee päätökset muilta kyselemättä. Saksien heiluttelu manifestoi tätä erittäin voimakkaasti.
Suomalainen duunari ei hevin taivu tällaiseen itsensä karnevalisoivaan sanelupolitiikkaan, ainakaan mitä tulee hänen työehtoihinsa, sosiaaliturvaansa ja terveydenhoitoonsa.
Tunneälykäs äänestäjä ei myöskään ole voinut olla tavoittamatta saksien heiluttelun viestimää narsistista ja alkeellista mielihyvää poliittisen vallan hallinnasta.
*
Vaikka alhainen äänestysprosentti on demokratian kannalta ongelmallista, itse vaalien tulos luo uskoa suomalaisen demokratian tulevaisuuteen. Tulos antaa myös voittajapuolueille hyvän ponnahduslaudan vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
Laitaoikeisto yrittää varmasti uutta nousua luottaen siihen, että monet perussuomalaisen puolueen tavalla tai toisella hylänneet palaavat takaisin.
Suomalaisen demokratian kannalta olisi kuitenkin suotavaa, että laitaoikeisto pysyy siinä kuopassa, minkä se on nyt itselleen onnistunut kaivamaan.