Leikitäänpä ajatuksella, miten journalismi journalismista toimii. Otetaan metodi aikakauslehtien huipulta, nimetään se seiskajournalismiksi ja sovelletaan sitä Seiskan päätoimittajaan.
Ennen hommaan ryhtymistä on kuitenkin syytä tehdä pieni varaus. Koska pyrimme uskollisesti noudattamaan seiskajournalismin perinteitä, mikään tässä blogissa ei välttämättä pidä paikkaansa – paitsi sattumalta.
*
Lähdetään siitä, että päätoimittajan huhuillaan töpeksineen ja vaarantaneen Seiskan journalistisen uskottavuuden. Sen voivat saattaa vaakalaudalle totaalisen virheelliset jutut, mutta aivan yhtä hyvin vaikkapa päätoimittajan taloudelliset tai poliittiset kytkennät. Myös hänen henkilökohtaisen elämänsä möhläykset voivat muodostaa riskin paitsi lehden myös koko mediayrityksen maineelle.
Kun Seiskaa seuraava journalisti saa vainun, lehden päätoimittaja joutuu suurennuslasin alle. Hänestä kaivetaan kaikki mahdollinen tieto, mitä somesta, lehtijutuista, juoruista, entisiltä ja nykyisiltä heiloilta tai oikeastaan mistä tahansa on saatavilla. Samalla otetaan yhteyttä hänen alaisiinsa ja yritetään saada joku kuiskaamaan, mitä toimituksessa todella tapahtuu. Onko päätoimittaja painostanut julkaisemaan paikkansa pitämättömiä juttuja? Miten hän ylipäätään johtaa toimitustaan? Käyttäytyykö hän “sopimattomasti”. Entäs tuo alkoholin käyttö?
Jos tyytymättömyys säteilee edes yhdestä kommentista, otsikon ainekset alkavat olla kasassa: ”Seiskan toimituksen luottamus päätoimittajaansa rakoilee.” Jos muistetaan tai viitsitään, kommenttia voidaan toki kysyä päätoimittajalta itseltäänkin. Mikäli hän napsauttaa suunsa kiinni, otsikkoon saadaan alarivi: ”Päätoimittaja ei kommentoi lehtensä kriisiä." Seuraavaksi puhelimeen kaivetaan mediayhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja. Jos he sanovat, etteivät ole kuulleet asiasta mitään, saadaan toinen alarivi. ”Yhtiön johto ei ole tietoinen Seiskan tilanteesta.”
Päätoimittajan ja toimituksen ohella katse kohdistetaan hänen perheeseensä, ystäviinsä, lapsiinsa ja vapaa-ajan viettoonsa. Erityisen tarkkoja ollaan siitä, onko päätoimittajalla itsellään tai hänen puolisollaan poliittisia tai taloudellisia kytköksiä, jotka voivat vaikuttaa uutismedian puolueettomuuteen. Jos herkkuja löytyy, saadaan otsikkoon esimerkiksi: ”Päätoimittajan puoliso paljastui kokoomuksen viestintäpäälliköksi!”
*
Jossain kiihkeän uutistyön vaiheessa toimituksessa kuuluu huuto: Hei onks meillä kuvaa?
Käydään siis läpi kaikki saatavilla oleva kuva-aineisto. Viettääkö päätoimittaja kenties kosteaa iltaa juuri sen yrityksen toimitusjohtajan kanssa, jonka taloudellisista kämmeistä poliisi on käynnistänyt esitutkinnan? Onko perheen joulukuvan taustalla hieman epäselvästi tönöttävä kasvi joulutähti vai kenties cannabis sativa? Pitäiskö soittaa kasvitieteilijälle vai huumepoliisille? Sattuisiko haaviin kuva päätoimittajasta tanssimassa jonkun muun kuin puolisonsa kanssa? Visuaaliseen jahtiin rekrytoidaan niin palkkiota kärkkyvät kansalaiset älypuhelimineen kuin se maamme ainoa paparazzi.
Huolellisen uutistyön päätteeksi suomalaiset saavat eteensä paparazzin ottaman kuvan päätoimittajan takapuolesta tiukoissa shortseissa. Vaikka ahterin estetiikka kenties puhuukin kuvan julkaisemista vastaan, suomalaisilla on kuitenkin oikeus tietää, miltä päätoimittajan takapuoli näyttää läheltä katsottuna.
Onhan kyse erittäin merkittävästä yhteiskunnallisesta vallankäyttäjästä, joka johtaa verkkolukijoilla mitaten maamme suurinta aikakausmediaa.
Vinjetin taustakuvasa käytetty Seiska-lehden etusivua, joka on kuvattu lehtitelineessä 12.9.2024.
Blogissa hyödynnetty muutama vuosi sitten julkaistun ja verkosta jo poistuneen blogini aineksia.
Edit. 12.9.2024, 19:02. Poistettu blogin ensimmäinen kappale.
Comments