Pariisin (11.2.) ja Münchenin (14.2.) puheissaan Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance esiintyi sananvapauden puolustajana. Todellisuudessa hän edisti ja edistää sananvapauden harvainvaltaa.
Â
Vancen näkemyksen mukaan sananvapauden toteutumisen edellytys on se, että suurten teknologiayritysten (esim. Meta/Facebook tai X) toimintaan puututaan lainsäädännön keinoin mahdollisimman vähän.
Â
Hänen mukaansa presidentti Donald Trumpin hallinto ei hyväksy sitä, että ulkomaiset hallitukset kiristävät maissaan toimivien yhdysvaltalaisten teknologiayritysten sääntelyä. Uhkaus viittaa suoraan Euroopan unionin digipalvelu- (DSA) ja tekoälysäädöksiin, joilla suojellaan kansalaisia muun muassa disinformaatiolta. Vancen katsannossa tämä on lähinnä sensuuria.
Â
Todellisuudessa alustat säätelevät jo nyt esimerkiksi sitä, kenen viestit saavat näkyvyyttä, kenen hukkuvat miljardien viestien kymeen. Jos Metan/Facebookin omistaja Mark Zuckerberg haluaa sensuroida esimerkiksi Trumpin hallinnolle epämieluisia poliittisia sisältöjä, mikään ei estä häntä tekemästä niin. Hän voi laittaa koodarinsa hommiin ja muuttaa näkyvyyttä sääteleviä algoritmeja.
Â
Koko digialustoja koskevalta sananvapauskeskustelulta putoaa pohja pois, jos alustayritysten ja algoritmien toiminta on läpinäkymätöntä. Sananvapaus ei ole vain sanomisen vapautta vaan myös ja ennen kaikkea oikeutta tulla kuulluksi.
Juuri toiminnan avoimuuden lisäämistä niin Trumpin hallinto kuin teknologiayritykset vastustavat. Kyse ei siis ole tavallisten käyttäjien vaan ennen kaikkea teknologiayritysten ja niiden poliittisten liittolaisten sananvapauden ja myös sensuurioikeuden turvaamisesta. Tiivistäen: Vance käyttää sananvapauden käsitettä harvinaisen härskisti sitä itseään vastaan.
Hänen edustamansa hallinnon todellinen kanta sananvapauteen selviää tarkkailemalla sitä, mitä Yhdysvalloissa faktisesti tapahtuu. Vain muutama esimerkki:
Trump on jo vuosikausia uhkaillut uutismediaa, ja uhkaukset näyttävät nyt käyvän toteen. Esimerkiksi Yhdysvaltain puolustusministeriössä on jo vaikeutettu muiden kuin pro-Trump medioiden toimintaa. Uutistoimisto AP:n journalisteilta on evätty pääsy Trumpin työhuoneeseen ja lentokoneeseen, koska he eivät ole suostuneet kutsumaan Meksikonlahtea presidentin päätöksen mukaan Amerikanlahdeksi. Samalla Trumpin hallinto jakaa virastoille "kiellettyjen sanojen" luetteloita, joille on listattu muun muassa feminismi, anti-rasismi ja monimuotoisuus.
Â
*
Â
Vancen puheet eivät pelkästään horjuta monien eurooppalaisten turvallisuudentunnetta. Ne osuvat suoraan täkäläiseen omanarvontuntoon ja nostattavat oikeutettua suuttumusta.
Miksi kuunnella läksytystä maanosamme sananvapauden ja koko arvoperustan murenemisesta hallinnolta, jonka politiikka perustuu provokaatioihin, disinformaation levittämiseen ja sananvapauden rajoittamiseen?
Vinjetin taustakuvan piirros: Ann Telnaes. Kyseessä on Pulitzer-palkitun Telnaesin luonnos piirroksesta, jonka Washington Post jätti julkaisematta. Päätöksen seurauksena Telnaes jätti lehden taakseen palveltuaan sitä vuodesta 2008. Piirroksessa lehden omistaja, miljardööri Jeff Bezos polvistuu rahasäkin kanssa tulevan presidentti Donald Trumpin patsaan edessä. Bezosin ohella piirroksessa saavat roolin muun muassa Mikki Hiiri, edellä mainittu Mark Zuckerberg ja Open AI -tekoäly-yhtiön perustaja Sam Altman. Telnaes julkaisi luonnoksen verkossa selostuksen kanssa 4.1.2025.
Edit. 16.2.2025, 13:23. Jutun alkua muutettu: "puolusti sananvapautta." korvattu ilmaisulla "esiintyi sananvapauden puolustajana."