Mitä Riikka Purrasta poliitikkona jäisi jäljelle, jos maahanmuutto otettaisiin häneltä pois? Kenties vain sakset.
Maahanmuuton ansiosta hänestä tuli poliitikko, ja sen suhteeton esillä olo mediassa pitää hänet pinnalla. Maahanmuutto on poikkeuksellisen vahva osa Purran poliittista identiteettiä, jota rakentavat myös ajoittaiset rasistiset ulostulot. Tästä näkökulmasta Purra on kiistatta maamme johtava identiteettipoliitikko.
Perussuomalaisten strategiassa maahanmuutto on superkäsite, jonka voi liittää mihin tahansa. Se on valuuttaa, jolla puolue määrittelee yhteiskunnallisen ilmiön poliittisen arvon, siis hyödyn. Tätä arvoa pyritään kasvattaman kaikin keinoin. Suosittuja maahanmuuton ideologisen arvon kasvatusalustoja ovat esimerkiksi rikollisuus, katujengit, terrorismi ja uusimpana miesten naisiin kohdistama väkivalta. Mitä enemmän maahanmuuton ongelmat ja kustannukset saavat palstatilaa uutismediassa, sen enemmän maahanmuuton ideologinen käyttöarvo lisääntyy. Sitä enemmän maahanmuutto alkaa myös näyttäytyä syynä kaikkiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Nyt elämme kuitenkin monien tunnistamassa tilanteessa, jossa asiantuntijat näkevät maahanmuuton välttämättömäksi suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Elinkeinoelämän mielestä maahanmuuttoa pitäisi pikemminkin sujuvoittaa kuin asettaa sille esteitä. Esimerkiksi teknologiateollisuus tavoittelee vähintään 44 000 henkilön nettomaahanmuuttoa vuodessa. “Näin päästäisiin uralle, joka pysäyttäisi lasten ja työikäisten määrän laskun ja muuttaisi huoltosuhdetta nykyistä suotuisammaksi.”
Kun perussuomalaisen puolueen kannatus laskee, Purra yrittää entistä epätoivoisemmin netota maahanmuutosta samaa poliittista lisäarvoa, jolla hän ja hänen puolueensa ovat nousseet nykyiseen asemaansa. Tämä määrittelee Purran toimintaa myös valtiovarainministerinä, koska ilman maahanmuuton vastustamista hänellä ei ole poliittista identiteettiä.
Hinnan tästä identiteettipolitiikasta maksaa koko suomalainen yhteiskunta. Siitä kertyy velka, jonka jätämme tuleville sukupolville. Ja nyt en puhu vain rahasta.
Vinjetin taustakuva: © Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia. Lisenssi: Creative Commons Attribution 2.0 Generic.
Edit. 18.11.2024, 9:28. Pieniä tyylillisiä korjauksia.