Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) teki poliittisen virheen puhuessaan rajan avaamisesta, rasismista ja ihmisoikeuksista väärille ihmisille, väärällä tavalla ja väärään aikaan. Se maksoi hänelle ainakin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan paikan.
Vakava erhe oli myös se, että hän rohkeni arvostella uutismediaa väittämällä iltapäivälehtien tekevän ”tosi raskasta hybridivaikuttamista”. Tällaista iltapäivälehdet eivät niele merkittävältä poliitikolta sellaisenaan, etenkään silloin, jos väite edes osin pitää paikkansa.
*
Hybridivaikuttamisessa on paljon eri puolia. Hyvin yleisellä tasolla sen voi määritellä suunnitelmalliseksi toiminnaksi, ”jolla valtiollinen toimija pyrkii saavuttamaan omat tavoitteensa erilaisia toisiaan täydentäviä keinoja käyttäen ja kohteen etujen vastaisesti”.
Kiljunen tuskin tarkoitti sitä, että Venäjä ohjailee täkäläisiä iltapäivälehtiä omien päämääriensä saavuttamiseksi. Todennäköisesti hän viittasi ajatukseen, ettei Kremlin edes tarvitse ohjailla.
Ylen laskelmien mukaan Vladimir Putin oli viime vuonna iltapäivälehtien kansikuvapoika 333 päivänä. Kuluvan vuonna tahti on hiipunut hieman: syyskuun loppuun mennessä Putin-päiviä oli kertynyt 182. Mukana ovat siis sekä Iltalehden että Ilta-Sanomien kannet.
Euroopan Unionissa Venäjän hybridihyökkäyksiä tutkiva Pasi Eronen Watt totesi syyskuussa Helsingin Sanomien haastattelussa: ”Ymmärrän, että Putinin naaman lätkäiseminen iltapäivälehden kanteen harva se päivä johtuu lehtien ansaintalogiikasta, mutta se noudattelee Venäjän strategista viestintää.”
Samassa haastatelussa hän toteaa, ettei uutismedia aina kerro suomalaisille, että kyseessä on nimenomaan Venäjän tarkoitushakuinen viestintä. Ilman viestinnän tarkoitusperien kertomista jäljelle jää vain viestinnän sisältö.
Iltapäivälehdet ovat puolustautuneet sillä, että ne kirjoittavat Kremlistä kriittisesti ja pitävät Venäjää esillä, koska se kiinnostaa suomalaisia. Kumpikin seikka pitää paikkansa. Ne eivät kuitenkaan sulje pois sitä, että iltapäivälehdet voivat myös – joko hölmöyttään tai ahneuttaan – toteuttaa Venäjän viestinnän tavoitteita.
Niitä ovat esimerkiksi pelkojen, epävarmuuden ja uhan tunteiden kasvattaminen.
Vinjetin taustakuva: Kimmo Kiljunen ulko - ja turvallisuuspoliittisessa paneelissa Vantaan Tikkurilan Heurekassa 2015. Tekijä: Paasikivi. Lisenssi: Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 International.
Edit 29.11.2024, 12:01. Korjattu lukuja. Ylen laskelmien mukaan Putin oli iltapäivälehden kannessa 333 päivänä vuodessa, ei 333 kertaa, kuten blogissa väitettiin. Pieniä kielellisiä korjauksia.